Matkaratsastus

 

Matkaratsastus on ihmisen ja hevosen saumattomasta yhteistyöstä, toveruudesta ja ymmärryksestä kehittynyt           kilpailumuoto. Hevonen on kautta aikojen lainannut ihmiselle minka_ja_kiira.jpgnopeutensa ja kestävyytensä. Ihminen on taasen toteuttanut hevosen fyysiset tarpeet. Nämä perustarpeet ovat kaiken ratsastuksen mutta etenkin matkaratsastuksen lähtökohtana.

Matkaratsastuksen alkuperä on niin eurooppalaisten kuin amerikkalaistenkin ratsuväkiyksiköillä, joille armeija järjesti kestäviä hevosia ja sotilasyksiköitä löytääkseen erilaisia kestävyys kokeita. Yhä edelleen matkaratsastuksessa testataan ratsukon nopeutta ja kestävyyttä, sekä ratsastajan hevosenkäsittelytaitoa. Tarkoituksena on että ratsastaja tuo hevosensa maaliin parhaassa mahdollisessa kunnossa, ja tietenkin niin että ratsukolla olisi vielä mahdollisuus voittoonkin.

Matkaratsastuksessa kilpaillaan ihanne- ja nopeusluokissa. Ihanneluokkina järjestetään 15-80km ja nopeusluokkina 50-160km. Pakolliset tauot ovat 30-40km:n välein.
Ihanneluokissa filosofia on; että hyväksytty tulos on voitto. Kaikki hyväksytyn tuloksen saaneet ovat voittajia ja tasa-arvoisia. Kilpaileminen aloitetaan ihanneluokilla ja hyväksytty tulos antaa oikeuden osallistua astetta pidemmälle matkalle seuraavassa kilpailussa. Ihanneluokkien ratsastusnopeudet ilmoitetaan aina kilpailukutsussa, yleensä 15-30km:n kilpailussa 8-12km/h ja 50-80km:n kilpailuissa 10-15km/h.
Nopeuskilpailussa luonnollisesti ensimmäisenä maaliin ratsastanut ja eläinlääkärin tarkastuksen läpäissyt ratsukko on voittaja. Nopeuskilpailuissa minivauhti on myös ilmoitettu kutsussa, yleensä 10km/h.

Kilpailuissa on pakollinen lähtötarkastus ja lopputarkastus joissa eläinlääkäri  mittaa hevosen sykkeen, hengitystiheyden, tarkastaa yleiskunnon sekä juoksutuksessa sen, että hevonen liikkuu puhtaasti eikä onnu. Hevosen on läpäistävä alkutarkastus päästäkseen matkaan ja läpäistävä myös kemsi_ell.tark.jpglopputarkastus jotta suoritus olisi hyväksytty.
Myös tauoille tultaessa on pakollinen eläinlääkärin tarkastus joka on läpäistävä päästäkseen seuraavalle osuudelle.
Sallittu enimmäissyke ilmoitetaan kilpailukutsussa. (Yleensä 54-64.)

Suunnistajaksi ei matkaratsastuksessa tarvitse alkaa, sillä reitit on merkitty nauhoin sekä kääntymistä osoittavilla nuolilla. Kukin reitti merkitään omalla värillään. Reittiselostus on tuntia ennen lähtöä, siellä ratsastajat/huolto saavat omat kartat joihin reitti on piirretty ja selvityksen mitä reitillä on odotettavissa. Reitti voi kulkea yleisillä teillä, pellolla, metsäpoluilla tai lähes missä vaan.

Hyvä huolto matkan aikana on tärkeää. Lyhyillä matkoilla huoltoa ei välttämättä tarvita, mutta helle ilmalla jo 30km:n matkallakin kannattaa huoltaa. Lisäksi huollon harjoitteleminen lyhyillä matkoilla on jatkoa ajatellen suotavaa. Hevosta ja ratsastajaa kannattaa huoltaa pidemmillä matkoilla n.5km:n välein. Erikoisesti juuri lämpimissä olosuhteissa on tärkeää saada hevonen sekä ratsastaja juomaan säännöllisesti tarpeeksi nestettä. Mitä pidempi matka, sen tärkeämpi on huollon merkitys.         jhdytyspiste.jpg

Matkaratsastuskilpiluihin voi osallistua minkä rotuisella ja ikäisellä hevosella tahansa. Pidemmillä matkoilla hevosen on oltava vähintään 6-vuotias.
Tärkeintä on, että hevonen on terve, rokotettu ja oikein treenattu jotta se jaksaa kulkea vaaditun matkan hyvävointisena.
Ratsastaja voi osallistua ponilla yksin sinä vuonna kun hän täyttää 12v. Hevosella ratsastavan täytyy olla 14-vuotias. Aikaisemminkin saa osallistua, mutta tällöin seurana on oltava huoltaja tai muu aikuinen.


Ratsastusasun tulee olla siisti, kauluksellinen/hihallinen paita, kypärä ja korolliset jalkineet ovat pakolliset. Jos ratsastaa korottomilla jalkineilla (esim. lenkkitossut) on käytettävä turvajalustimia. Raipan enimmäispituus on 75cm ja kannuksia ei sallita.
Hevosen varusteet ovat vapaat, mutta ainoat sallitut apuohjat ovat vapaajuoksuiset martingalit.

 Matkaratsastussäännöt
 Yleinen osa